pronssitonkija  
  Satanoperca jurupari  
     
löytäjä & vuosi: C. Siggelkow, 1909
muut nimet: Geophagus jurupari, G. leucostictus, G. pappaterra, Satanoperca leucosticta, S. macrolepis

 
Aikuispituus 15-25 cm
Minimiakvaario 400 L
Maanosa & kotiseutu Etelä-Amerikka: Brasilia, Guyana.
   
Vesiolot pH 6,0 - 7,0
24 - 28°C
Pehmeä-keskikova vesi.
Elää monenlaisissa vesissä, mutta veden peruslaadusta (hyvä suodatus, vedenvaihto 30% viikossa, ruokinta maltillisesti ja hyvälaatuisella ruualla) on silti huolehdittava. Pidetään helppohoitoisena ja kestävänä aloittelijallekin sopivana lajina.
   
Käyttäytyminen Reviirikala, mutta kirjoahveneksi melko kiltti ja rauhallinen lajitovereitaan ja muita lajeja kohtaan. Kutuaikana agressiivisempi. Kaivelee monien muiden tonkijoiden tapaan, kuoppia ja "sisustaa itse" akvaariotaan. Tämän vuoksi kasvillisuus on syytä istuttaa ruukkuihin tai sitoa kantoihin/kiviin kiinni ja käyttää lähinnä paksulehtisiä lajeja (Esim. Anubias, Crinum ja Microsorum -sukujen lajit).
   
Akvaarion sisustus Tukevalehtisiä (pohjaan ankkuroituja) kasveja, hennoimmat kasvit revitään. Vapaata pohjatilaa keskellä. Hienorakeinen pohjahiekka, jota mielellään paksu kerros (6-8 cm). Runsaahkosti kantoja ja koloja/luolia.
   
Ruokavalio Liha/kasvispitoinen ruoka: pakastetut ja kuivatut ravintoeläimet, (rakeet, tabletit).
   
Lisääntyminen pH 6,3-7,0 ja 3-10°dGH, 27-29°C. Suuhautoja. Naaras kutee parin huolella puhdistamille kasveille ja kiville n. 150-400 mätimunaa ja ottaa ne suuhunsa n. vuorokauden kuluttua. Molemmat vanhemmat huolehtivat kudusta ja pienistä poikasista, hautoen niitä suussaan vuorotellen.
   
Muuta erityistä Ei kovin selkeitä sukupuolieroja. Koiras aikuisena hoikempi ja sen parittomat evät teräväkärkiset ja pidemmät.
 
Kirjallisuuslähteinä sivuston teossa käytetyt kirjat