|
|
|
|
|
|
|
|
|
pronssitonkija |
|
|
Satanoperca jurupari |
|
|
|
|
|
löytäjä & vuosi: C. Siggelkow, 1909 |
muut nimet: Geophagus jurupari, G.
leucostictus, G. pappaterra, Satanoperca
leucosticta, S. macrolepis |
|
|
Aikuispituus |
15-25
cm |
Minimiakvaario |
400 L |
Maanosa &
kotiseutu |
Etelä-Amerikka: Brasilia, Guyana. |
|
|
Vesiolot |
pH 6,0 - 7,0
24 - 28°C
Pehmeä-keskikova vesi.
Elää monenlaisissa vesissä, mutta veden
peruslaadusta (hyvä suodatus, vedenvaihto
30% viikossa, ruokinta maltillisesti ja
hyvälaatuisella ruualla) on silti
huolehdittava. Pidetään
helppohoitoisena ja kestävänä
aloittelijallekin sopivana lajina. |
|
|
Käyttäytyminen |
Reviirikala, mutta kirjoahveneksi melko kiltti ja
rauhallinen lajitovereitaan ja muita lajeja
kohtaan. Kutuaikana agressiivisempi.
Kaivelee monien muiden tonkijoiden tapaan,
kuoppia ja "sisustaa itse" akvaariotaan.
Tämän vuoksi kasvillisuus on syytä istuttaa
ruukkuihin tai sitoa kantoihin/kiviin kiinni
ja käyttää lähinnä paksulehtisiä lajeja
(Esim. Anubias, Crinum ja Microsorum
-sukujen lajit). |
|
|
Akvaarion
sisustus |
Tukevalehtisiä (pohjaan ankkuroituja)
kasveja, hennoimmat kasvit revitään. Vapaata pohjatilaa
keskellä. Hienorakeinen
pohjahiekka, jota mielellään paksu kerros
(6-8 cm). Runsaahkosti kantoja ja koloja/luolia. |
|
|
Ruokavalio |
Liha/kasvispitoinen ruoka: pakastetut ja
kuivatut ravintoeläimet, (rakeet, tabletit). |
|
|
Lisääntyminen |
pH 6,3-7,0 ja 3-10°dGH, 27-29°C.
Suuhautoja. Naaras kutee parin huolella
puhdistamille kasveille ja kiville n.
150-400 mätimunaa ja ottaa ne suuhunsa n.
vuorokauden kuluttua. Molemmat vanhemmat
huolehtivat kudusta ja pienistä poikasista,
hautoen niitä suussaan vuorotellen. |
|
|
Muuta
erityistä |
Ei kovin selkeitä sukupuolieroja. Koiras
aikuisena hoikempi ja sen parittomat evät
teräväkärkiset ja pidemmät. |
|
|
Kirjallisuuslähteinä
sivuston teossa käytetyt kirjat |
|
|
|
|
|
|